Teksti lepää aloittamista vaille valmis -tilassa. Kirjoittamiseen sopivaa aikaa ei tahdo löytyä, toisaalta ei välttämättä ole jaksamistakaan. Ehkä häpeä tai perfektionismi vaanii jokaista kynän liikettä.
Mietit, tohditko sanoittaa mielessäsi olevan asian ja paljastaa näin muille oman sisimpäsi? Toisaalta sanoman tiivistäminen tuntuu työläältä.
Anna itsellesi armoa kirjoittamisen aloittamiseen sekä rutiinin löytymiseen
Aloittamisen vaikeus iskee ajallaan meihin kaikkiin. Kirjoittamisessa, kuten elämässä muutenkin täytyy olla itselleen armollinen. Jos tyhjää paperia katsoessaan ruoskii itseään jo valmiiksi sekä miettii ettei tästä mitään tule, ei luovuus takuuvarmasti loista. Se on semmoinen epeli, jota ei voi pakottaa.
Sinun ei tarvitse heti lähteä mopedilla moottoritielle. Ensimmäinen askel aloittamisessa sekä kirjoitusrutiinin luomisessa voi olla yhden lauseen kirjaaminen sanomalehden nurkkaan. Voit tehdä tämän heti esimerkiksi miettimällä, mistä asiasta olet juuri nyt kiitollinen. Ja kas näin, nyt on alku vihelletty!
Aamusivut kirjoitusrutiinin käynnistäjänä
Myös aamusivut ovat yksi toimivaksi todettu matalan kynnyksen kikka saada kynä heilumaan. Herää aamulla, ota paperi ja ala kirjoittaa. Kieliopin, asian tai käsialan oikeellisuudella ei ole mitään väliä. Annat vain mennä.
Voit pohdiskella lienetkö kuorsannut viime yönä, kun kurkkua kuivaa. Tai rehellisesti sanottuna toteat, että kyllä ei tule hevon v*ttua tästä kirjoittamisesta. Pian saatat huomata, että sivuhan todella täyttyi. Kaikki kirjoittaminen valmistelee sinua kirjoittamiseen, joten olet oikealla tiellä.
Positiivinen varoituksen sana! Et voi koskaan tietää, mitä oivalluksia mielesi syövereistä kirjoittamisen yhteydessä pomppaa. Sieltä saattaa singahtaa kokonainen uuden elämän luku! Kirjoittava kynä on nimittäin sydämen jatke.
Ranskalaisilla viivoilla selkeyttä kokonaisuuteen
Mieti itsellesi tärkeä aihe ja aloita siihen liittyvän aineiston kokoaminen ranskalaisilla viivoilla. Listaa asioita tai tunteita, joita ilmiöön liittyy. Luetteloi teemat, joita tahtoisit kirjoituksessasi käsitellä. Ota tarkasteltavaksi yksi näkökulma. Esimerkiksi miten perhe-elämän vaikutus näkyy arjessasi.
Varsinkin kirjoitusrutiinia opetellessa on tärkeintä aloittaa jostain. Älä ota ensimmäisen juttusi pituustavoitteeksi Iijoki-sarjan kirjojen mittaa. Voit tehdä itsesi kanssa sopimuksen luoda muutaman lauseen. Voit esimerkiksi pohtia, mitä kertoisit tästä aiheesta ystävällesi, joka juuri saapui paikalle.
Riman alitus on kirjoittajan erävoitto
Vaikka olet keksinyt aiheen tai saanut aikaiseksi ensimmäiset rivit, et ole turvassa. Itsekritiikki vaanii meitä kaikkia. Välillä rima on niin korkealla, että edes tuplaseipään kanssa ei ole asiaa sen ylittämiseksi.
Saatamme sortua ajastusmaailmaan, jonka mukaan joko luon mestariteoksen tai en kirjoita ollenkaan. Hep! Näin minäkin aiemmin ajattelin. Kirjoittaminen, kuten kaikki muukin tekeminen harjaantuu toistojen myötä. Jokainen sana vie sinua eteenpäin kirjoittajana.
Kirjoittamalla kohtaat itsesi sekä alat huomata, millainen tyyli on ominta sinua. Puhutaan kirjoittajan omasta äänestä, joka heijastuu hänen teksteihinsä. Esimerkiksi lehtitoimituksessa töissä ollessani aloin tunnistaa, kuka kollega oli kirjoittanut jutun, vaikka en nähnyt hänen nimeään.
Sanojen avulla kasvat omaan mittaasi
Tekstien avulla tulet näkyväksi itsellesi sekä muulle maailmalle. Jokainen meistä sortuu, varsinkin alussa himmailemaan tekstiensä kanssa. Voinko minä kirjoittaa tämmöistä? Saako näin sanoa?
Kirjoittaminen on ajattelun jalostamista, rohkeuden kasvattamista sekä ihmisenä kasvamista. Nämä koukeroiset mustat viivat valkealla paperilla voivat saattaa lukijan (sekä kirjoittajan itsensä) huutoitkuun, räkänauruun tai valtaisaan raivoon. Niin kova voima sanoilla on, vaikka ne ovatkin ”vain” sanoja.
Olin kirjoituskurssilla, jossa meistä jokainen sanoitti esittelynsä. Kurssikaverin tekstiä tavatessani tarvitsin useamman päivän toipuakseni sen aiheuttamasta tunnekuohusta. Kiitin häntä aistimuksen herättämisestä.
Ketään ei lopulta kiinnosta
Olen kirjoitusvuosieni aikana elänyt todeksi myös häpeän tunteen. Lohdutukseksi voin todeta, että kaikki ne tekstit, joiden julkaiseminen minua on syystä tai toisesta eniten jännittänyt, ovat olleet parhaita luomuksiani.
Tosi asia on, että kukaan ei ole meistä niin kiinnostunut kuin me itse luulemme. Ole siis huoleti. Kukaan ei viiden vuoden päästä muista, millaisen postauksen julkaisit joulukuussa 2024 tai miten otsikoit blogisi yhtenä syksynä.
Toisaalta häpeä ja pelko ovat tunteita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Se kuuluu ihmisyyteen.
Jos tunnet jostain asiasta häpeää, et varmasti ole maailmassa ainoa. Saattaa olla, että juuri se sinun THE juttu piileskelee tässä aihepiirissä, jossa sinulla on paljon annettavaa maailmalle. Ole siis utelias.
Höllää ruuvia ja unohda kangistuneet kaavat
Lukeminen, maailman tarkkaileminen, kiinnostus elämänmenoon sekä ihmisyyteen ovat avaimia kirjoittajan työkalupakissa. Mielikuvitus tarvitsee runsaasti vapaata tilaa.
Esimerkiksi lasten sadut ovat luovuuden taidonnäyte. Entä, jos itsekin sepittäisit jutun metsämökissä asuvasta paistinpannuja keräilevästä muorista, jonka suurin intohimo ovat raa’at kananmunat?
Kirjoitusaiheita on loputtomasti. Voit tehdä kirjelmän pottuvarpaan kynnestä tai lattialla makaavasta matosta. Tämä oivallettuasi eivät aiheet tule sinulta koskaan loppumaan. Voit myös kirjoittaa saman tarinan kymmenillä eri näkökulmilla tai tyylilajeilla. Ensin täytyy vain vähän höllätä ruuvia sekä suistaa itsensä pois kangistuneista kaavoista.
On todennäköistä, että se, mikä koskettaa sinua, osuu myös lukijaan. Mikä sydämestä tulee, se sydämeen käy. Onko jokin aihe tai teema, johon tunnet syvää yhteyttä, suurta intoa tai vastenmielisyyttä? Kirjoita siitä.
Kiinni jutun juureen ilman kompurointia
Olen kuullut hyvää tekstiä verrattavan ystävään, joka ottaa kädestä kiinni ja vie sinua mukanaan. Tulet vain perässä sekä nautit matkasta.
Kirjoittaminen itsessään on loogista. Kappaleet nivoutuvat toisiinsa, juoni pitää lukijaa otteessaan ja tarinassa on toisiaan tukeva aloitus sekä lopetus. Kirjoittaessa on oltava läsnä, jotta muistat, mitä aiemmat kappaleet käsittelivät. Jos tarinasi päähenkilö pakkasi reppuunsa teetä, et voi laittaa häntä juomaan metsäretkellään kahvia.
Hyvässä tekstissä saat keskittyä nauttimaan matkasta ilman kompurointia. Kirjoittajan luoma sisältö vie sinua automaattisesti eteenpäin.
Varsinkin kirjoitusuran alussa tekstiin saattaa ilmestyä täytesanoja ja tarina sortuu jaaritteluun. Olen kokemuksen kautta huomannut, että pari ensimmäistä kappaletta ovat ikään kuin lämmittelyä ja sen jälkeen luovuushanat aukeavat.
Jotta saat lukijan käden heti käteesi, älä aloita tekstiäsi ensimmäiseksi luomallasi kappaleella vaan pengo vähän syvempää. Sinulla ei ole montaa sekuntia aikaa vakuuttaa lukijaasi jatkamaan.
Vaikka on kirjoittanut paljon, omalle tekstille sokeutuu, myös se on ihan inhimillistä. Jos mahdollista, anna tekstisi jonkun toisen luettavaksi sekä kommentoitavaksi. Pyydä sekä vastaanota rakentavaa palautetta.
Ajan saatossa opit huomaamaan itsellesi tyypillisiä maneereja. Oma heikkouteni on samojen sanojen liiallinen toistaminen. Välillä joudun pinnistelemään, että en olisi ladannut yhteen kappaleeseen seitsemää kertaa jotain tiettyä termiä. Synonyymisanakirja onkin jokapäiväinen apurini kirjoitushommissa.
Kun sanat takkuavat, Hilkka rientää hätiin
Sinun pitäisi laatia hakemus, somepostaus, blogiteksti tai muu tärkeä kirjoitelma? Jos vielä näistäkin ohjeista huolimatta kirjoittaminen tuntuu tekemättömältä paikalta, ota yhteyttä. Autan mielelläni toveria mäessä ja mäen alla.
Voit tilata minulta yhden tekstin tai voimme sopia laajemmasta kokonaisuudesta, jossa tuotan sinulle sisältöä esimerkiksi kuukausittain. Parhaiten tavoitat minut, kuinkas muutenkaan kuin viestillä.
❤️ Sanojen kanssa tanssahteleva Hilkka
